Sain mielenkiintoisen puhelun, jossa minua kehotettiin ottamaan kantaa alalla vallitseviin epäkohtiin kuten sopimuksiin ja siihen, että jotkut freekut käyttävät isojen lehtitalojen kalustoa keikolla. Varsinkin niitä pitkiä ja kalliita putkia. Joo. Ikävä tilanne, mutta ei minulla ole sellaista asemaa tässä yhteiskunnassa, että sanomisillani olisi jotain merkitystä. Kehotan, kuten tein puhelussakin, seuraamaan aktiivisesti blogeja, joissa otetaan asioihin kantaa. Kari Kuukka on kirjoittanut varsin asiallisesti sopimuksista, joten hänen juttujaan kannattaa seurata. Kari on minua paljon vanhempi ja viisaampi ja parempi kuvaaja, joten omistaa paljon vakaamman alustan kommentoida tuollaisia asioita.

Totta kai sopimukset ovat ikäviä ja riistäviä, mutta ne eivät tule muuttumaan. Eivät ainakaan pitkällä juoksulla, jota minun täytyy ajatella. Minulla ei ole aikaa katsella taakseni, suuntana on tulevaisuus. Nyt katsellaan mitä viisaat saavat aikaan ja sitten sovelletaan niitä. Minä kun en ole kovin välkky, niin sovellan toisten juttuja ja nivon ne sitten paketiksi, jonka ehkä saan myytyä. Pitää muistaa, että copycat ei koskaan ole yhtä hyvä kuin orginelli, mutta tässä nykyajan internethuumassa riittävän hyvä on enemmän kuin ok. Sitten myydään sitä!

Ei murehdita liikoja.

Elämä on kompromissi kahden asian välillä; sen mitä itse tahtoo ja sen mitä toiset tahtovat.
-John Updike