2012
01.17

Mika Ahola on kuollut. Se siitä. Ei enää sitä heleää naurua ja hulluja ideoita. Ei enää heittoja, että vedänkö tosta, niin saat hyvän kuvan. Ei enää mitään. Moninkertainen maailmanmestari on lähtenyt, eikä hän palaa takaisin.

En voi kertoa mitä tapahtui, koska en tiedä. Uutinen kertoi hänen kuolleen ja se siitä. Voin vain sanoa miten asia tuli minulle ja mitä siitä ajattelin. Itsekästä, mutten muutakaan voi. En edes tiedä mikä oli viimeinen keskustelumme Mikan kanssa. Kasvotusten näimme hänen mestaruusjuhlissa Hämeenlinnassa ennen joulua.

Ojensin siellä hänelle taulun, jossa oli yllä oleva kuva. Tein sen viime vuoden otoksista, joita otin Gironassa. Samoilla seuduilla, joilla fataali onnettumuus tapahtui. Kaiketi…

Siellä meidän piti kuvata uudet posterit. Mika oli Gironassa jo testaamassa ja kaiken piti mennä hyvin. Uusi tiimi ja uudet kujeet ja uudet haasteet. Mutta sitten tuli radiohiljaisuus. Sovitut jutut pettivät, eikä mikään mennyt kuten ennen. Epäilin pahinta. En kuolemaa, mutta sairautta tai jotain vakavaa. Sain viestejä, kuinka hommat tullaan hoitamaan, mutta ääntä en kuullut. Vain viestejä koneen ruudulla.

Sitten heräsin puhelimen surinaan. Tammikuu. Pimeä hotellihuone, jossain kajastava vessan valo. Puhelin soi, mutta ääni on poissa. Selaan näyttöä. 12 vastaamatonta puhelua. Aikaero, mietin USA:n maaperällä ja sitten kiinnitän huomioni kaiken seassa näkyvään tekstiviestiin. Vesa, nyt on ikäviä uutisia. Hyvin tuntemamme kaveri on kuollut, soita heti kun voit.

Ensimmäisenä mieleeni tuli Ahola. Viestin lähettänyt kaveri on prätkäalalta ja jotenkin se vain tuntui siltä, että nyt oli Mikalle käynyt huonosti. Istuin ja mietin ja katsoin Minneapolisin valoja. Itkin ja nukahdin.

Aamulla uutinen on selvä. Toimittaja-kollegat soittelevat, en vastaa. Tajuan ensikerran kuinka pahalta ihmisistä tuntuu, kun heiltä kysellään kuolleista kavereista. Minä en ollut Mikan lapsuuden ystävä tai paras kaveri. Tykkäsin miehestä ja meillä synkkasi. Silti olo on musertava. En voi estää kyyneleitä. En sure itseni, vaan omaisten takia. Toivon jaksamista perheelle ja varsinkin Marikalle. Tämä ei ollut reilua.

Have a Nice Ride in Heaven Mika. You will be mist!

1 comment so far

Add Your Comment
  1. Godspeed Mika! Rest in peace, unforgettable You are…#20
    Marko Atula

*