2012
02.28

Taas olisi aika ruotia rahaa. Olen saanut osallistua varsin mielenkiintoisiin keskusteluihin, joissa on pohdittu sitä, mikä tämän alan tappaa, jos tappaa ollenkaan. Täytyy heti alkuun sanoa, että monesti valokuvaaminen sekoittuu lehtikuvaamiseen. Monet äänessä olevat puhuvat lehtikuvaajien tulevaisuudesta, vaikka esimerkiksi allekirjoittaneella on monia erilaisia puuhia kameran kanssa. Lehtikuvauksessa puhutaan sopimuksista, mutta kyllä niitä tulee yrityspuolellakin. Kaikkea kuitenkin yhdistää raha.

Sopimuksia on monia erilaisia. Eräskin mainosasiakas allekirjoituttaa paperin, jossa lupaat olla kertomatta, että olet edes työskennellyt heille. Kuvaamasi kuvat ovat kokonaan heidän, etkä saa käyttää niitä edes nettisivuillasi. Toinen yritys työnsi sellaisen paperin eteen, että kuvaaja antaa kaikki oikeudet, mutta myös vastaa kuvista. Näiden hommien kanssa ei tule kiukuteltua, sillä hinta on sen verran hyvä, että kuvaaja mielellään hoitaa luvat ja tarvittavat nimet papereihin.

Nyt puhutaan, että halvat kuvaajat tuhoavat alan. En aivan ymmärrä sitä, sillä minun lyhyen urani aikana lehtikuvaus ei ole ollut mikään kultakaivos. Lehtitalojen hinnat ovat aina olleet alhaisia ja pahimmillaan freekkuja käytetään vuorossa, josta maksetaan pari sataa kahdeksasta tunnista. Tuon alle ei juuri voi mennä. En näe, että tällainen vuoro voisi toimia muutoin kuin ponnistuslautana vakituiselle työpaikalle.

Jos mietitään, että asuinkustannuksiin ja elämiseen vaikka pari tonnia kuussa. Tuon rahan tienaamiseen pitäisi laskuttaa vähintään se 4000 euroa. Jos teet 200 eurolla vuoron, niitä pitää olla 20. Tämä sitoo sinun koko kuukauden, etkä saa voittoa ollenkaan. Samaan aikaan pitäisi tehdä kuukauden kesäloma ja kattaa sairauspäivät. Eli jos saisit tehtyä viisi vuoroa lisää, saisit kuukaudessa tonnin lisää, jolloin vuoden aikana tekisit 11 000 ekstraa. Nyt eläisi toivo lomasta?

Eipä sittenkään, kun otetaan tuosta mällistä pois kamerakulut, kirjanpitäjä, vakutuukset, puhelin ja kaikki mahdollinen ja mahdoton.

Vuorotyötä en voi suositella kenellekään, sillä niihin hukkuu aika ja lehti saa hyvin edullisen vakkarin. On paljon parempi tehdä keikka 100 eurolla ja yrittää saada niitä kaksi samaan päivään. Mutta silloinkin töitä pitäisi tehdä vähintään se 20 päivää kuukaudessa. Tämä ajaa vain ja ainoastaan siihen, että kovin moni ei jaksa näin matalilla hinnoilla kauan. Motivaatio hiipuu ja sitten tuolla keikalla kuulee, että tällä palkalla ei parempaa. Kaikki häviävät. Kuvaaja on ihan puhki ja tekeminen huonoa ja lehti saa huonoa materiaalia. Jotkut nuoret voivat tällä tavalla elää, mutta yleensä, kun perhe astuu mukaan kuvaa, alkaa vaatimustaso muuttua. Yhtäkkiä tuo 2000 euron kuukausikulu muuttuu kolmeen tonniin ja sitten satasen keikkoja pitääkin tehdä jo neljä päivässä.

Mutta kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että ainakin vielä 2012 meillä on paljon tekemistä. Ammattilaisten pitää kehittyä ja kehittää uusia juttuja. Multimedia tulee olemaan vahva juttu ja varmasti moni muukin asia. Aikanaan eräs huippukuvaaja sanoi, että on erikoistunut sen takia, että kyseisestä hommasta maksetaan todella hyvin. Nyt se ala ei enää tuota, mutta joku muu tuottaa. Kameroilla voi tehdä paljon asioita, enkä usko että se muuttuu kovinkaan nopeasti.

Nyt tarvitaan paljon ideoita ja kovaa yrittämistä, aivan kuten 10 vuotta sitten. Olisi tyhmää sanoa, että ei, et saa palkata kaveriasi kuvaamaan häitäsi. Pitää ottaa oikea ammattikuvaaja. Ja jos hääparilla ei ole rahaa, niin eivätkö he ole oikeutettuja hääkuviin? Ei Irmeli, kyllä me nyt jätetään häämatka väliin, jotta saadaan oikea kuvaaja häihin… :)

Mutta jos olet todella innovaativinen hääkuvaaja, joku rikkaampi pari saattaa palkata sinut parilla tonnilla. Näin se vaan menee. Asiakkaita on monenlaisia. En minäkään voi tehdä aivan kaikille lehdille hommia, vaikka kuinka haluasin. Pienet lehdet eivät voi maksaa kuin sen 100 kuvauksista ja se ei minulle sovi. Mutta sinne voivat kuvata ne, jotka juoksevat tuore lehti käsissään, että katsokaa, katsokaa, tuo on MINUN ottama kuva. Tuossa on MINUN nimeni päällä! :D

Ja se on ihan fine. Vaikka olisin kuinka halunut tehdä sen keikan, ei lehti olisi koskaan siitä maksanut. Ja jos en saa tarpeeksi rahaa kuukaudessa, perheeni ei elä. Tämän takia en usko ilmaisien kuvaajien häiritsevän elämääni. He harrastavat ja minä en. :)

3 comments so far

Add Your Comment
  1. Niinpä. Kuvaan itse pääasiassa lehtiin, olen työskennellyt kuukausipalkalla ja voisin tehdä sitä lisääkin, kannatan reiluja sopimuksia ja yritän kertoa nuoremmille opiskelijoille, että omaa tekemistä pitää arvostaa ja pyytää siitä reilu hinta joka pitää alan elossa. Siitä huolimatta olisi aika kauheaa elää maailmassa jossa opiskelevalle tuttavapariskunnalle ei saisi ottaa hääkuvia vähän halvemmalla tai valokuvaaminen vaikkapa hyväntekeväisyysmielessä nähtäisiin petturuutena koko alaa kohtaan. Tai jestas, jos sitä vaikka tekisi jotain valokuvataidetta välillä ja julkaisisi ne ilman rahallista korvausta.

    Olennaista on mun mielestäni erottaa valokuvaus, joka tuottaa rahaa jollekulle muulle (mainostoimisto, lehden julkaisija ym.) muusta kuvauksesta. Toki työstä kuuluu maksaa korvaus, mutta luulen, että moni kirvesmieskin tekee mieluummin talkoita kaverinsa työmaalla kun tietää, ettei mökkiä rakenneta myyntiin vaan omaksi kesänviettopaikaksi.

    Tuolla punk- ja metallimusiikin parissa työskentelee muutamia enemmän tai vähemmän tuttuja kuvittajia, jotka tekevät loistavaa duunia mielestäni hyvällä asenteella: pieniin, kiinostaviin projekteihin lähdetään mukaan avoimin mielin ja palkkiot nousevat sitten, kun taustalle tulee levy-yhtiö, joka käytännössä myy kuvittajan työtä ja tienaa sillä voittonsa.

  2. Olen täysin samaa mieltä, että jos kuvalla on tarkoitus tehdä rahaa, niin silloin se on liiketoimintaa ja korvaus pitää saada. Jos kollega pyytää kuvaamaan häitä, niin okei, mutta jos hän pyytää keikan, on tilanne toinen. Se miten jokainen hinnoittelee itsensä on sitten toinen asia. Tässä asiassa uskon, että jos vetää todella matalaa linjaa ei ura ole kovin pitkä.

*