– On ihan sama kuinka loistava on valokuvaaja, jos taloudellinen ajattelu ja markkinointi liruttaa, heitti Peter Forsgård Yrittäjä vai idealisti-kirjoitukseni kommenteissa ja otanpa tähän hiukan kiinni, sillä samaan aikaan sain muutamankin hyvin tyypillisen, onko valokuvaajaksi helppo päästä kysymyksen.

Olen täysin samaa mieltä Peterin kanssa siitä, että moni aivan loistava kuvaaja ja lahjakkuus jäävät pimentoon, koska he eivät osaa myydä tai ajatella markkinahenkisesti. Ollaan suuria idealisteja, mutta hyvin nopeasti kuulutaan porukkaan väärin ymmärretyt suuruudet.

Koulutus on todellakin hyvä asia ja suosin sitä ehdottomasti. Kouluun vaan täysillä, mutta sen suomaan etuun ei saa tuudittautua. Valokuvaopintojen lisäksi pitää opiskella kaikki mahdollinen liiketoiminnasta.

Ollessani pomona Iltalehdessä hämmästyin työtä hakevien kuvaajanalkujen käyttäytymisestä. Portfoliot olivat sekavia ja käyttäytyminen ontui. Heitettiin pöydälle epämääräinen osoite ja sanottiin, että käy katsomassa mun kuvia tuolta. Ei hyvää päivää.

Menestyvien konkareiden kanssa homma oli ihan eri mallilla. He tulivat luokseni ja tarjosivat sitä mitä heillä oli tarjottavana ja kertoivat sille hinnan. Ostajalle muodostui välittömästi luottamuksen tunne heidän tekemistään kohtaan.

Ymmärrän toki, että pitkän koulutusjakson jälkeen ajatus työpaikasta on kristallin kirkas. Halu tiettyyn lehteen tai studiolle tai ihan mihin vain on suuri, mutta jos laskut on maksettava, pitää olla suunnitelma rahan tekemiseksi. Sitä kun ei vaan voi olla osaksi raskaana. Pitää ottaa homma tosissaan ja päättää, että nyt minä olen valokuvaaja ja piste.

Kun päätät olla valokuvaaja, päätät myös millainen valokuvaaja haluat olla. Teet portfolion sen mukaan ja määrität hintasi. Kuvapäällikölle on ihan turha sanoa, että maksa nyt jotain. Pitää tietää minkä arvoinen on ja piste. Hyvin usein lehdet ovat määrittäneet hinnat valmiiksi, jolloin ongelmaa ei ole, mutta silti sinun pitää tietä mitä olet ja mitä tulevalle asiakkaalle tarjoat.

Omasta kokemuksestani ja siitä miten olen nähnyt muiden toimivan voisin nostaa esiin muutaman neuvon.

1. Tunne markkinasi. Kartoita hyvin tarkkaan minne voit myydä ja mitä. Jos haluat Hesariin, mutta laskut pitää hoitaa, työnny aluksi iltapäivälehteen tai jonnekin, josta saat säännöllisesti rahaa ja työstä tietäsi kohti tavoitettasi.

2. Tee portfioliosi sellaiseksi mitä olet. Määrä ei korvaa laatua, keskity vahvuuksiisi. Ostaja haluaa nähdä sen mitä sinä olet, ei sitä mitä kaikkea voisit olla itsesi tai äitisi mielestä. Kuvaa niin paljon kun voit ja keskity siihen mitä teet. Opiskele tuotetta minne haluat päätyä ja taistele paikastasi.

3. Opettele bisnes. Hanki kaikki mahdollinen tieto yrittämisestä ja rakenna yrityksesi, kuten yritys kuuluu rakentaa. Lue kaikki mahdolliset kirjat bisneksestä ja ota vaikutteita muilta aloilta. Lue menestystarinoita ja ahmi epäonnistumisia. Ota opiksesi.

4. Rakenna oma tuotteesi niin laadukkaaksi kuin se vain voi olla. Vaikka olisit käynyt kahdeksan vuotta koulua, niin opiskele lisää. Hyviä kirjoja on maailma pullollaan. Ahmi sekä suomalaista että kansainvälistä oppia. Mieti millä erotut ja mitä voit saada kaupaksi. Mikään tapa ei ole väärä, jos se sopii sinulle.

5. Lue Chase Jarvisin blogia. Sieltä kaikki nämäkin tiedot ovat ammennettu!

6. Mene jonnekin lehteen pomoksi! Paras koulu, jonka olen valokuvausalan yrittäjäksi käynyt, on Iltalehden kuvapäällikkyys. Siinä hommassa oppi hyvin helposti sen, mitä tämän alan yrittäminen pahimmillaan voi olla.

Lopuksi voisin sanoa, kuten entinen opettajani, nykyinen tyttäreni rehtori sanoi kevät juhlassa. Usko itseesi, voit saavuttaa ihan mitä vain kunhan uskot itseesi. Klisee? Joo, todella suuri sellainen, mutta niinhän se menee. Valokuvaus on mahtavaa puuhaa ja suosittelen sitä kaikille. Pitää vain uskoa itseensä, tehdä paljon duunia, eikä pelätä epäonnistumisia. Niitäkin tulee, mutta ne vahvistavat. Kyllä se siitä sitten onnistuu!