Vuosi 2013 alkoi erittäin hyvissä merkeissä, ehkä paremmin kuin edelliset vuodet pitkään aikaan. Viime vuoden vastoinkäymiset ovat jääneet taakse ja niiden opetukset alkavat pikkuhiljaa kääntyä konkretiaksi.

On nimittäin niin, että nyt elämä alkaa tuntua siltä kuin se oli joskus kauan sitten. Paljon harrastuksia, yhdessä oloa läheisten kanssa ja mukavia työjuttuja. Olen ollut aina mielettömän onnekas, sillä olen saanut tehdä töitä, jotka ovat olleet juuri minua varten. Motocross-mekaanikon hommat aikanaan olivat siistein juttu ikinä. Nyt olen toiminut urheilukuvaajana jo jonkun aikaa ja se on ollut erittäin mielekästä.

Hauskaa pitää olla, se on aivan varma. Viime kevään jälkeen tiedän, että henki on hiuskarvan varassa. Olemme perheen kanssa aloittaneet rohkeasti harrastaa juttuja, jotka ovat oikeasti todella huippuhommia. Laskettelu, luistelu, hiihtäminen ja kaikenlainen häröily. Työasiat ovat ajatuksellisesti jääneet vähemmälle, mutta vakavuus ei ole unohtunut niihin suhtautumisesta. Täysillä tehdään, kun on sen aika, mutta se aika ei ole koko ajan. Maailmassa on niin paljon parempia juttuja kuin arkinen puurtaminen. Joka tietenkin tietyiltä osin kuuluu elämään, mutta mitä vähemmän sen parempi.

Olen etuoikeutettu, sillä saan tehdä töitä kotona, eikä minut tarvitse mennä joka päivä töihin. En varmasti edes enää pystyisi. Siksi en hakenut Hesariin töihin, tosin en varmasti olisi päässytkään, sen verran kovia tyyppejä on sieltä rannalle jäänyt.

Ammatillisesti alkuvuosi on ollut tasainen. Jääkiekkoa on kuvattu reippaasti, mutta osaltaan olemme menneet aivan suunnitelman mukaisesti. Uusia asiakkaitakin on tullut ja erittäin hienoja keikkoja on tehty. Viimeisin mieltä ylentävä juttu oli tuo hiihdon Suomen Cup. Tykkään todella paljon hiihdon kuvaamisesta ja nyt pääsin taas ladulle kameroiden kanssa. Hakunilan lenkki oli varsin haastava kuvattava, sillä metsän siimeksessä ei paljon valoa ollut, mutta nastaa oli. Yhtä lailla nastaa oli puuhastelle Valtteri Bottaksen kanssa Hotelli Kämpissä tehdyissä kuvauksissa.

Lähitulevaisuuteen kuuluu pari reissua ja vähän muuta värkkäämistä. Minulta pyydettiin kirjaakin, jonka sitten lupauduin tekemään ja nyt on nimet kustannussopimuksessa. Sekin aivan huippujuttu, mutta palataan siihen tuonnempana.

Olen ottanut ohjelmaani myös omat projektit ja sekin on aivan mahtava homma. Rakastan kuvaamista ja nyt olemme todellakin päässeet homman alkujuurille. Silloin teimme hauskoja kuvauksia tuon tuosta, eikä kaiken tarvinnut olla työtä. Omien projektien ohessa oppii paljon lisää kuvaamisesta ja hauskaa piisaa. On todellakin aika lopettaa melankolinen pimeässä taapertaminen…

Mutta nyt on aika laittaa tälle päivitykselle piste ja lähteä ladulle. Tavoitteena oli hiihtää tänä talvena pari sataa kilsaa, mutta jo nyt on yli sata mittarissa eli taitaa täyttyä tavoitteet aika helposti!